Joensuun kirkkojen ja seurakuntatalojen auloissa on tapahtunut mullistus: niihin on ilmestynyt viime vuosien aikana rivillinen lajitteluastioita.
Seurakuntamestari Mika Tarnanen on toiminut tämän mullistuksen koreografina. Hän on käynyt kiinteistöjen lajitteluastiat läpi. Samalla ovat parantuneet mahdollisuudet kierrättää.
Tarnanen esittelee Joensuun seurakuntakeskuksen aulan astioita, joissa jokaiselle roskalle on oma paikkansa. Astioiden päällä on tukeva kansi, jolle perheen pienimmät voivat istahtaa.
Myös Kontiolahden seurakunnassa on panostettu lajitteluun. Peruskorjatun Hirvirannan leirikeskuksen ja Kontiolahden seurakuntakeskuksen auloista löytyy kokoelma lajitteluastioita.
– Leirikeskuksen auloihin tulee lapsille ja nuorille soveltuvat helppokäyttöiset kierrätyspisteet, joissa voidaan kierrättää leirin aikana, kertoo Kontiolahden kirkkoherra Jukka Reinikainen.
Jätesopimukset kuntoon
Vielä lajitteluastioita suurempi muutos on kuitenkin tapahtunut katseilta piilossa Joensuun jätekatoksissa.
– Lähdin katsomaan, onko jätekatoksissa muovinkeräystä, paperia ja niin edelleen ja ovatko tyhjennykset kohdallaan, Tarnanen kertoo.
Etenkin tyhjennysväleissä on ollut paljon korjattavaa. Jäteauto on käynyt tyhjentämässä esimerkiksi Hietajärven leirikeskuksen jäteastian, vaikka keskus ei ole enää käytössä.
– Soitin Puhakselle, että ovatko he oikeasti käyneet tyhjentämässä. Ovat he käyneet, mutta ei jäteastioissa ole ollut ikinä mitään. Puhaksen kanssa sovittiin, että jatkossa jäteasiat tyhjennetään ainoastaan soiton perusteella.
Tarnanen on yhdessä kiinteistöjen työntekijöiden kanssa mitoittanut jäteastiat vastaamaan sitä, millaista jätettä syntyy ja millaisia määriä.
Hän kannustaa myös seurakuntalaisia katsastamaan omat jätesopimuksensa: Onko jäteastia oikeasti täynnä tyhjennyshetkellä vai voisiko tyhjennysväliä pidentää? Entä saisiko poltettavan jätteen määrää vähennettyä lajittelemalla roskat?
Kun roskat lajittelee, syntyy vähemmän poltettavaa jätettä ja samalla säästyy rahaa. Tarnanen on laskenut, että Joensuun seurakunnat säästävät jätesopimuksia viilaamalla yli 5 700 euroa vuodessa.
– Se on mielestäni ihan huomattava summa, Tarnanen toteaa.
Käsipyyhkeistä vähemmän jätettä
Rahallisen säästön lisäksi kierrättämiseen kannustaa vastuu ympäristöstä. Joensuun ja Kontiolahden seurakunnilla on Kirkon ympäristödiplomi.
Diplomin saaneet seurakunnat ovat sitoutuneet työskentelemään ympäristön hyväksi. Tarnasen tekemä työ jätehuollon kehittämiseksi on yksi osa Joensuun seurakuntien ympäristöohjelmaa, mutta ei suinkaan ainoa.
Tarnanen on jo seuraavan projektin parissa. Noljakan kirkolla ja Marjalan seurakuntatalolla on vielä wc-tiloissa käytössä paperit käsien kuivaamiseen. Niistä syntyy huomattava määrä jätettä.
Paperit on tarkoitus korvata käsipyyheautomaateilla. Sellaisia on jo pääosin muissa kirkoissa ja seurakuntataloissa Joensuussa ja Kontiolahdella.
Tarmo Ylhävuori
Kuva: Tarmo Ylhävuori
Kiihtelysvaaran kirkossa hyödynnetään kierrätystä
Kiihtelysvaaraan rakentuvaan kirkkoon tulee uusien urkujen sijaan käytetyt. Urut siirretään Helsingistä Länsi-Pasilan entisestä kappelista, jossa ne ovat jääneet tarpeettomiksi. Valinnassa painoi ympäristön lisäksi hintalappu ja aikataulu.
– Uusien urkujen hankintaprosessi kestäisi kaikkine vaiheineen 2–3 vuotta. Hankinnan kustannukset olisivat noin 300 000–400 000 euroa, kertoo Joensuun evankelis-luterilaisen seurakuntayhtymän hallintojohtaja Tommi Mäki.
Käytettyjen urkujen hintalappu on noin 140 000 euroa hankinta-, kuljetus- ja muutoskustannuksineen. Vuosien odottamisen sijaan urut ovat käytössä, kun kirkon avajaisia vietetään tänä vuonna ensimmäisenä adventtina.
Kirkkosalin tuolit ovat seurakuntalaisille jo entuudestaan tuttuja Kiihtelysvaaran seurakuntatalosta. Vanhat istuimet päihittivät mukavuudessa testissä olleet uudet penkit. Istuimet saavat uuden verhoilun ennen uutta elämäänsä kirkon penkkeinä.
Uuteen kirkkoon tulee myös muistoja vanhasta kirkosta. Tulipalolta pelastuivat alttaritaulu, osa kirkkohopeista ja -tekstiileistä.
Tarmo Ylhävuori
Kuva: Kirsi Taskinen
